Sinun täytyy päivittää Flash Player

Lankarin historiaa

 

Ensimmäiset torpparit vuodesta 1817 olivat Johan Matinpoika Yli-Teppo ja hänen vaimonsa Kaisa Joosefintytär Yli-Marttila Seinäjoelta. He ottivat tilalle käyttöön Langard-nimen. Tilan seuraavat omistajat suomensivat nimen Lankariksi.

Vuodesta 1825 alkaa Lankarin suvun hallinta tilalla. Lankarin tilalla on asunut 135 vuoden aikana kolme Kustaata. Toisen Kustaan aikana Lankarin talon elämänmuotoon liittyi voimakkaasti herännäisyys. Nurmo oli tuolloin yksi Pohjanmaan herännäisseurakunnista. Kustaa Kustaanpoika Lankari oli tilan viimeisin isäntä. Hän avioitui 58-vuotiaana, vuonna 1941 Askolasta kotoisin olevan Hildi Maria Salmisen kanssa. Heränneiden perinteet seuroineen jatkuivat talossa uuden isännän aikana.


Hildi ja Kustaa Lankari olivat lapsettomia ja päättivät lahjoittaa jälkeen jäävää omaisuuttaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Vuonna 1958 he kirjoittivat testamentin. Testamentin saajaksi oli nimetty Herättäjä-Yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää herännäisyysliikkeen hyväksi tehtävää työtä siten, että sanottua kiinteistöä käytetään herännäispappien virkistys tai muuten sopivalla tavalla.


Herättäjä-Yhdistyksen piirissä arvioitiin kuitenkin, ettei suunnitellulla lomakohteella olisi tulevaisuudessa riittävää käyttöä ja alettiin kehittää säätiö-mallia. Säätiö perustettiin vuonna 1965 ja vuokrasi alueen Nurmon seurakunnalle leirikeskuspaikaksi. Tänä päivänä Lankari on ympärivuotisessa käytössä oleva nykyaikainen leirikeskus.